Header

Yleistä tietoa polyuretaaneista

Polyuretaanit ovat yhteinen nimitys laajalle polymeerien ryhmälle joka pitää sisällään hyvin erilaisia aineseoksia ja täten myös hyvin erilaisia ominaisuuksia. Polyuretaani voi olla tiivistä tai huokoista, pehmeää tai kovaa, muotokappaleina, kalvoina, pinnoitteina tai kerroksina. Yleisimmät käyttökohteet ovat pehmeäsolumuovi huonekaluissa ja patjoissa, puolikova integraalisolumuovi auton sisustuksessa, rakennuksissa seinä- ja kattoelementtien eristäminen ja tekninen eristäminen esim. jääkaapeissa. Näihin neljään käyttöalueeseen kulutetaan vuosittain noin kaksi kolmasosaa kaikesta käytetystä polyuretaanista.

Polyuretaanielastomeerit kuuluvat polyuretaanien ns. CASE – ryhmään. CASE on lyhenne sanoista ”Coatings, Adhesives, Sealants and Elastomers”. Elastomeerit muodostavat suurimman osan tästä ryhmästä. Vuonna 1995 maailmassa tuotettiin kaikkia muoveja noin 130 miljoonaa tonnia, josta PU:t muodostivat noin 5 %. PU-elastomeerien tuotanto-osuus on noin 5 % kaikesta tuotetusta PU:sta. Muovien käyttö ja tuotanto on kasvanut voimakkaasti näiden vuosien jälkeen. Myös polyuretaanien käyttö on voimakkaassa kasvussa. Esimerkkinä 1980-luvun alussa käytettiin PU:ia maailmanlaajuisesti noin 3 000 000 tonnia. Vuonna 1997 käytettiin yhteensä 6 100 000 tonnia ja vuonna 2002 käytettiin 8 387 000 tonnia. Eurooppa ja USA on perinteisesti vastannut yhteensä noin 65 % maailmanlaajuisesta PU:n kulutuksesta.

Tunnusomainen sidos PU:ssa on uretaaniryhmä, joka tosin yleensä esiintyy seoksessa suhteellisen vähissä määrin. Useimmissa tapauksissa uretaaniryhmä reagoidaan poly(alkyleeni)eetteri- ja/tai polyesteriketjuihin, joiden moolimassa vaihtelee 200 - 6000 g/mol välillä. Valmiissa tuotteessa uretaaniryhmiä ei esiinny vapaina, vaan ne ovat sitoutuneena ketjuun.

« Takaisin